Tiedotteet
3.1.2012: Opaskoirille oma aitaus Itä-Helsinkiin
16.11.2011: Tunnustus Marjaniementien sillan remontin suunnittelulle ja tiedottamiselle
14.10.2011: Sanakarttoja kaikkien näkövammaisten käyttöön
10.10.2011: Pysäytä auto, jos näkövammainen on astumassa suojatielle
18.5.2010: Annansilmät-Aitta lopettaa Helsingin keskustassa
8.10.2009: Kolme vammaisyhdistystä palkkasi yhteisen liikuntakoordinaattorin
15.4.2009: Annansilmät-Aitalla merkkivuosi: Sokeain käsityömyymälä toiminut 90 vuotta Helsingissä
3.3.2009 Tutkimuksesta tukea: Pysäkkikuulutukset busseihin ja ratikoihin (Näkövammaisten Keskusliiton sivuilla)
2.1.2009: 200 vuotta pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen syntymästä
11.11.2008: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry antoi tunnustuksen Helsingin Seniorisäätiölle
10.10.2008: Suojaamaton ulkotuli voi olla vaaraksi näkövammaiselle.doc
14.11.2007: Kirje Helsingin kaupunginvaltuutetuille esteettömästä kaupungista
26.4.2007: HUN ry 75 vuotta
15.10.2006 A-standien ja muiden ainostelineiden sijoittelu jalkakäytäville kiellettävä
29.9.2006 Helka-äänilehdestä ilmestyi Daisy-CD-versio
17.11.2005 Kunniakirjat Kampin keskukselle ja Helsingin liikennevalojen ääniopasteille
15.10.2005 Suojatiet turvallisiksi näkövammaisille
Â
Â
Opaskoirille oma aitaus Itä-HelsinkiinÂ
Tiedote 3.1.2012
(julkaisijat: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry ja Opaskoirayhdistys ry)
Helsingin kaupunki rakensi Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen viereen Itäkeskukseen opaskoirille ihan ikioman aitauksen.
Aitausta oli jo vuosia toivottu, mutta noin kaksi vuotta sitten Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry ja Opaskoirayhdistys ry tekivät aloitteen kaupungille omasta koira-aitauksesta. Tätä ennen oli opaskoiria ulkoilutettu Marjaniemen siirtolapuutarhan kävelytien tuntumassa ja lähimetsien poluilla.
Koirille oli Iiriksen rakentamisen yhteydessä varattu pieni alle 5 neljön kokoinen kalterein varustettu pissaputka, johon kaikki koirat eivät edes suostuneet menemään.
Aitaus tuli tosi oikealla hetkellä, sillä opaskoirien luovutuskurssit siirtyivät Tuusulan Onnelasta Iirikseen. Samoin Iiriksessä käy päivittäin näkövammaisia opaskoirien kanssa asioilla, ja nyt on hyvä ja turvallinen paikka jossa ulkoiluttaa koiraa. Lisäksi Iiriksessä työskentelee näkövammaisia opaskoirankäyttäjiä, joten heillä on lyhyt matka käyttää koira tarpeillaan.
Pääkaupunkiseudulla on yli 50 näkövammaista opaskoirankäyttäjää.
Uudessa aitauksessa on riittävästi tilaa, lähes 200 neliötä, joten koirien on hyvä juosta ja jaloitella työn välissä. Paikassa on sora-alue, puita ja vähän ruohokenttää.
Suunnittelussa olivat mukana opaskoirankäyttäjät, Opaskoirakoulu ja Näkövammaisten Keskusliiton esteettömyysasiamies sekä kaupungin Rakennusviraston puisto-osasto. Näin saatiin huomioiduksi opaskoirien näkökulmasta juuri ne tarpeet, joita oltiin vuosia mietitty ja toivottu.
Koiratarha on lukittu, ja vain koiran käyttäjät saavat sinne avaimen. Aitauksessa on kaksoisportti, joka lisää turvallisuutta. Välitilassa voi koiran jo päästää vapaaksi valjaista, ennen kuin se kirmaisee itse tarhaan.
Aitauksessa on kaide, joka johtaa koirankäyttäjän levähtämään penkille. Iiriksen ovelta on ohjaava raita aitauksen portille. Alueen puhtaanapito hoituu Iiriksestä. Talvella paikka on valaistu hyvin. Aitaus on selkeällä paikalla eikä häiritse ohikulkijoita kävelytien viereen istutetun pensasaidan ansiosta.
KUTSU AITAUKSEN KASTAJAISIIN
Juhlalliset aitauksen "kastajaiset" järjestetään tiistaina 10. tammikuuta 2012 klo 14-16. Aloitteen tekijät esittävät virallisen kiitoksen kaupungille.
Paikka sijaitsee Iiriksen ja Marjaniemen siirtolapuutarhan välissä, aivan kevyenliikenteen kävelyreitin vieressä Itäpolun varrella, Iiris-keskuksen lounaiskulmalla.
Paikalle on kutsuttu Helsingin kaupungin Rakennusviraston edustajat, Näkövammaisten Keskusliiton edustajia sekä Kiinteistöosakeyhtiö Iiriksen johtoa. Tietysti tärkeimmät juhlavieraat eli opaskoirat ja heidän opastettavansa ovat myös läsnä. Mukaan on kutsuttu myös peesareita ja opaskoiranpentujen kasvatusperheitä.
Toivomme lehdistön ja median tuloa paikalle.
Tulo-ohjeita Iirikseen nettisivulta
Lisätietoja:
pj. Timo Lehtonen
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
puh. 040 520 3177
pj. Regina Koljonen
Opaskoirayhdistys ry
puh. 050 432 8431
Â
Tunnustus Marjaniementien sillan remontin suunnittelulle ja tiedottamiselle
Tiedote 16.11.2011
(julkaisija: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry luovuttivat tänään 16.11.2011 kunniakirjat Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ja YIT-Rakennus/ Infrapalveluille näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingissä.
Tunnustukset annettiin esteettömyyden huomioimisesta liikennesuunnittelussa, monipuolisesta tiedottamisesta ja hyvästä yhteistyöstä Marjaniementien sillan muutos- ja rakennustöiden yhteydessä. Remontti päättyi tänä syksynä kestettyään lähes puolitoista vuotta.
Yhdistykset haluavat näin kiittää myös kaikkia katutöitä tekemässä olleita henkilöitä, jotka omatoimisesti huolehtivat näkövammaisten turvallisuudesta. Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksen lähiympäristössä tehtyjen töiden aikana keskuksen asiakkaat, näkövammaiset jäsenet ja keskuksen työntekijät otettiin esimerkillisesti huomioon.
Valtakunnallista Sokeain viikkoa vietetään 13.-20.11.2011.
Â
Â
SANAKARTTOJA KAIKKIEN NÄKÖVAMMAISTEN KÄYTTÖÖN
Tiedote liittyen Valkoisen kepin päivään 15.10.2011
(julkaisija: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:ssä olemme tehneet sanakarttoja kolmesta kohteesta Helsingissä:
1. Pengertalon ympäristö Kalliossa
2. Musiikkitalon aulatilat
3. Villingin saaressa sijaitsevan lomakotimme alue
Sanakartat ovat nyt kaikkien näkövammaisten yhteisessä ja yleisessä käytössä. Tarkoituksena on rohkaista ja kannustaa sokeita ja heikkonäköisiä itsenäiseen liikkumiseen ja sitä kautta osallistumaan. Kartat ovat luettavissa, printattavissa ja ladattavissa sekä mp3-äänitiedostoina että rtf-tekstitiedostoina yhdistyksemme sivuilta osoitteesta www.hun.fi. Erillisiä sanakarttoja on yhteensä 12.
Sanakartalla tarkoitetaan niin tarkkaa kulkureitin sanallista neuvomista, että sokea pystyy hahmottamaan ympäristön ominaispiirteet ja reitit sekä kulkemaan eri kohteiden välillä omatoimisesti valkoisen kepin tai opaskoiran avulla.
Oikeastaan "sanakarttoja" on ollut yhtä kauan kuin näkövammaisiakin, koska kullakin on ulkomuistissaan ja usein jopa kirjoitettuna muistiin erilaisia etäisyyksiä askelpareina, porrasaskelmien lukumäärinä, kepillä tunnistettavina maamerkkeinä, kadunylitysten lukumäärinä yms. tutuista kulkureiteistään.
Uutta on se, että nyt sanakarttoja on saatavissa valmiina ja hyödynnettävissä nykypäivän tekniikalla. Uutta on myös se näkövammaisen kannalta suuri asia, ettei hänen tarvitse etukäteen tuntea kyseistä kohdetta uskaltautuakseen sinne ilman avustajaa.
Työn rahoitus:
Näkövammaisten Keskusliitto myönsi yhdistyksellemme 5000 euron suuruisen apurahan syksyllä 2010 Toiminta- ja hankerahastostaan sanakarttojen tuottamiseksi hakemaamme kolmeen edellä mainittuun kohteeseen.
Kohteista tarkemmin:
1. Kalliossa sijaitsevan Pengertalon (Pengerkatu 11) ympäristö valikoitui ykköskohteeksemme, koska talossa sijaitsevassa toimintapisteessämme järjestetään paljon toimintaa ja tapahtumia näkövammaisille. Sieltä käsin hoidetaan myös avustaja- ja palvelutoimintaamme. Pengertalon asukkaista suurin osa on näkövammaisia.
Pengertalon alueeseen liittyvät viisi sanakarttaa ovat löydettävissä ja ladattavissa myös talon omistajaa, Helsingin Sokeaintalo-Säätiötä, hallinnoivan Sokeain Ystävät ry:n sivuilta osoitteesta: www.syry.fi.
Kallion alueesta syksyllä 2010 valmistunut kohokartta ja sanakartat soveltuvat loistavasti yhdessä käytettäviksi.
2. Musiikkitalon aulatiloista on kolme erillistä sanakarttaa. Uuden talon suuret, avarat lämpiö- ja aulatilat ovat näkövammaiselle haasteelliset hahmottaa. Talon esteettömyyssuunnitelman mukaisesti lattioihin on asennettu ohjauslistoja. Sanakartat antavat sopivasti lisätietoutta ja selkeyttä näiden listojen seuraamiseen.
Sanakartat tulevat Musiikkitalon esteettömyyssivuille heti, kun sivut valmistuvat osoitteeseen www.musiikkitalo.fi.
3. Helsingin edustalla saaressa sijaitseva yhdistyksemme Lomakoti Villinki saattaa herättää näkövammaisessa varauksellista suhtautumista ja epävarmuutta, jo venematkakin voi tuntua sellaiselta. Kohteen neljässä sanakartassa on erityistä huomiota kiinnitetty laitureihin sekä pihapiirissä liikkumisen helppouteen.
Koko Villingin saarta esittävä kohokartta on valmistunut tänä syksynä. Lomakodin pihapiiristä on ollut kohokartta jo aiemmin.
Sanakarttoja ovat työstäneet Eija-liisa Markkula, Helinä Hirn, Timo Lehtonen ja Raimo Jääskeläinen. Kartat on testattu näkövammaisilla, jotka eivät tunne aluetta ja kohdetta.
Siirry suoraan sanakarttoihin.
Lisätietoja sanakarttatyöryhmän jäseniltä:
Eija-Liisa Markkula, ryhmän puheenjohtaja, p. 050 531 75 39, el.markkula(at)gmail.com
Helinä Hirn, liikkumistaidonkouluttaja, p. 050 308 02 05, helina.hirn(at)danpat.fi
Timo Lehtonen, p. 040 520 31 77, timo.lehtonen(at)hun.fi
Â
Tiedote 10.10.2011
PYSÄYTÄ AUTO, JOS NÄKÖVAMMAINEN ON ASTUMASSA SUOJATIELLE
(julkaisija: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Autoilijan on testattava näkönsä ajokorttia varten. Jalankulkijalla on sen sijaan oikeus kävellä liikenteessä heikkonäköisenä tai täysin sokeana. Tämä on autoilijan hyvä tiedostaa.
Sokeita ja heikkonäköisiä henkilöitä kutsutaan yhteisellä nimellä näkövammaisiksi. Näkövammaiset ihmiset eivät pysty liikkumaan turvallisesti liikenteessä näkönsä avulla. Sen sijaan he käyttävät liikkumiseen kuulo- ja tuntoaistia.
Näkövammainen jalankulkija voi liikkua itsenäisesti valkoisen kepin tai opaskoiran avulla. Valkoinen keppi on yleensä käyttäjänsä rintalastaan asti ulottuva alumiininen keppi, jolla näkövammainen tunnustelee kulkureittiään, keppiä maassa eteenpäin vuorotellen vasemmalle ja oikealle heiluttaen. Myös tukikeppi voi olla valkoinen merkkinä käyttäjän näkövammaisuudesta.
Opaskoirat ovat useimmiten tummia tai vaaleita labradorinnoutajia. Koiralla on valjaat, joista koiran käyttäjä pitää kiinni. Opaskoiran kanssa liikkuvalla ei yleensä ole valkoista keppiä samanaikaisesti.
Opaskoira ei osaa katsoa oikeaa hetkeä suojatien ylitykselle. Näkövammaisen on se itse pääteltävä. Tässä auttavat mm. liikennevalojen ääniopasteet sekä autojen ja jalankulkijoiden äänet. Jos auto on sähkö- tai hybridiauto tai muuten hiljainen, voi näkövammaiselta jäädä sen ääni kuulematta. Nopeasti kulkevaan autoon on vaikea reagoida, vaikka sen äänen kuulisikin. Näkövammainen saattaa myös erehtyä luulemaan suojatien liikennevaloa vihreäksi, jos muut jalankulkijat kulkevat päin punaista.
Opaskoira on opetettu pysähtymään aina jalkakäytävän reunaan ennen suojatielle astumista. Pysähtyminen ei siis aina merkitse sitä, että näkövammainen on havainnut lähestyvän auton, vaan hän saattaa lähteä ylittämään suojatietä pienen pysähdyksen jälkeen.
Kannattaa siis aina hidastaa tai pysäyttää auto, kun näkövammainen henkilö on lähdössä katua ylittämään.
Opaskoiran käyttäjiä on Suomessa n. 200 ja näkövammaisia kaikkiaan n. 80.000 henkilöä. Kaikki eivät käytä valkoista keppiä.
Lauantaina 15.10.2011 on kansainvälinen Valkoisen kepin päivä. Näkövammaisyhdistysten edustajat tulevat mielellään autokouluihin kertomaan näkövammaisen liikkumisesta.
Lisätiedot:
Uusimaa: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, tiedottaja Ilkka Väisänen, p. (09) 3960 5602, ilkka.vaisanen(at)hun.fi
Muu Suomi: Näkövammaisten Keskusliitto, jäsenpalvelupäällikkö Markku Möttönen, p. (09) 3960 4655, 050 596 5021, markku.mottonen(at)nkl.fi
Â
Tiedote 18.5.2010
ANNANSILMÄT-AITTA LOPETTAA HELSINGIN KESKUSTASSA
Toiminta keskitetään Itäkeskukseen
(julkaisija: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry/ Annansilmät-Aitta)
Annansilmät-Aitta -käsityömyymälä muuttaa pois Helsingin keskustasta. Vuodesta 1924 lähtien Annankatu 16:ssa sijainnut myymälä lopettaa toimintansa la 29.5.
Kaikki myymälätoiminta keskitetään Itäkeskuksen kupeessa, Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä sijaitsevaan Helsingin toiseen Annansilmät-Aittaan. Osoite on Marjaniementie 74. Helsingin myymälät omistaa Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry.
Myymälöissä on monipuolinen valikoima näkövammaisten valmistamia Annansilmät-tuotteita. Rottinkihuonekalut, korit, harjat sekä sisustustuotteet tehdään laadukkaista materiaaleista näkövammaisten huolellisena käsityönä. Tuotteita myydään sekä kuluttajille että yrityksille. Toiminnan tarkoitus on työllistää näkövammaisia käsityöläisiä. Annansilmät-tuotteita ostamalla tukee samalla hyvää asiaa.
Lisätietoja:
Annansilmät-Aitta
Myymäläpäällikkö Simo Parviainen
puhelin (09) 3960 5655
simo.parviainen(at)annansilmat-aitta.fi
www.annansilmat-aitta.fi
Â
Â
Tiedote 8.10.2009:
Kolme vammaisyhdistystä palkkasi yhteisen liikuntakoordinaattorin
Vuoden 2009 keväällä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN), Helsingin Invalidien Yhdistys ry (HIY) ja Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry tarttuivat tilaisuuteen ja hakivat Opetusministeriön myöntämää ja Veikkauksen rahoittamaa uutta urheiluseuratukea yhteisen liikuntatyöntekijän palkkaamiseen. Tukea saattoivat hakea seurojen lisäksi myös useamman pienen toimijan yhteenliittymät, joiden tehtäviä voidaan hoitaa yhteisesti ja joilla ei yksin olisi mahdollisuutta palkata työntekijää.
Tämä kolmen yhdistyksen yhteenliittymä oli yksi niistä 200 liikuntaseurasta, joille Opetusministeriö myönsi seuratukea päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Liikuntaseurana näillä kolmella yhdistyksellä on yhteensä 4913 jäsentä ja yli 600 viikoittaista liikkujaa. Voimien yhdistäminen antaa uusia mahdollisuuksia yhdistysten toimintaan.
Yhdistysten tavoitteena on yhteistyö- ja synergiaetujen löytämisen ohella toimia pilottihankkeena vammaisliikunnassa ja luoda paikalliseen vammaisliikuntaan toimintamalli muillekin pienille vammaisyhdistyksille ja erityisryhmille, yhteisten resurssien avulla. Päätoimisen liikuntatyöntekijän avulla tarjotaan paremmat vammaisliikunnan harrastusmahdollisuudet, lisätään erityisesti ikääntyvien vammaisten henkilöiden liikuntamuotoja, turvataan vammaisliikunnan toimintaedellytyksiä ja kehitetään uusia toimintamuotoja.
Yhteenliittymällä pyritään myös kohti seuratuen yleisiä tavoitteita: lisätään liikkujien määrää urheiluseuroissa, parannetaan nykyisten harrastajien tyytyväisyyttä ja toiminta-aktiivisuutta sekä kehitetään seuratoimintaan uusia toimintamalleja.
Yhdistykset edistävät paikallistason vammaisliikuntaa myös yhdessä uuden valtakunnallisen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa. VAU ry:n perustivat 17.9.2009 Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU).
Kolmen paikallisen vammaisyhdistyksen yhteisesti palkkaama liikunnanohjaaja/ -koordinaattori Jenni Blomqvist aloitti työt elokuun lopussa. Jenni työskentelee pääosin HUN:n toimistosta Palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä käsin, mutta työaika ja -tehtävät jakautuvat näiden kolmen yhdistyksen kesken. Töihin kuuluu liikuntakurssien arjen pyörittämistä, tapahtumien suunnittelua ja yhteistyön mahdollisuuksien kartoittamista. Jenni on koulutukseltaan fysioterapeutti ja opiskelee paraikaa liikunnan ammattitutkintoa.
Lisätiedot:
Jenni Blomqvist, liikunnanohjaaja/ -koordinaattori
p. 040 178 8858
sähköposti: jenni.blomqvist(at)hun.fi
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN),
Helsingin Invalidien Yhdistys ry (HIY)
Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry
Â
Â
Â
Tiedote 15.4.2009:
Annansilmät-Aitalla merkkivuosi: Sokeain käsityömyymälä toiminut 90 vuotta Helsingissä
(Annansilmät-Aitta/ Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Helsingin Annansilmät-Aitta täyttää 90 vuotta 20.4.2009. Liike perustettiin
vuonna 1919, kun Tampereen Sokeain Kehitys- ja avustusyhdistys päätti
perustaa sokeain käsityömyymälän myös Helsinkiin. Tätä ennen vastaavia
myymälöitä oli ollut Tampereella ja Viipurissa.
Helsingin Annansilmät-Aitta (silloiselta nimeltään "Suomen Sokeain Käsityö
Kauppa") on toiminut vuodesta 1924 lähtien samassa talossa Annankatu 16:ssa.
Toinen Helsingin Annansilmät-Aitta on nykyisin Itäkeskuksessa,
Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä.
Helsingin Annansilmät-Aitat omistaa Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry.
Helsingin lisäksi myös Tampereella on edelleen Annansilmät-Aitta.
Annansilmät-Aitat ovat keskittyneet näkövammaisten tekemien käsitöiden
myyntiin, ja edistävät siten näkövammaisten työllisyyttä. Vuonna 2008
Helsingin Annansilmät-Aitta tilasi tuotteita 62 näkövammaiselta
käsityöntekijältä. Suomessa on yhteensä yli 300 näkövammaista
käsityöntekijää.
Näkövammaisten tekemiä tuotteita ovat harjat, punotut korit, rottinkiset
huonekalut sekä tekstiilit ja sisustustuotteet. Tuotekehitys on jatkuvaa.
Perinteisten mallien rinnalle ideoidaan nykyaikaisia tuotteita kuluttajille.
Tuotteet ovat kotimaista laatukäsityötä hyvistä raaka-aineista. Raaka-aineet
hankkii Sokeva-Käsityö.
Iiris-keskuksen aulassa, Itäkeskuksen Annansilmät-Aitan yhteydessä, on
näkövammaisten käsityönäytöksiä ma-pe 20.-24.4. Paikalla sidotaan harjoja,
punotaan koreja ja tehdään rottinkikalusteita. Osoite on Marjaniementie 74,
Helsinki. Myymälä on avoinna ma-pe klo 9.30-17.30 ja la klo 10-14.
Lisätietoja:
myymäläpäällikkö Simo Parviainen
Annansilmät-Aitta
puh. (09) 3960 5655
simo.parviainen(at)annansilmat-aitta.fi
www.annansilmat-aitta.fi
Tiedote 2.1.2009:
200 vuotta pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen syntymästä
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Â
Louis Braille, s. 4.1.1809, k. 6.1.1852
Â
Nykyään on mahdollista lukea ravintolassa ruokalistaa pistekirjoituksella. Voi myös huomata, että uusissa hisseissä kerrokset on merkitty pisteillä. VR:n uusissa vaunuissa on istumapaikat tai makuuvaunut merkitty sokeille pistemerkinnöin. Yhä useammissa lääkepakkauksissa on lääkkeen nimi pisteillä. Näkövammaisten tiedonsaanti on lisääntynyt pistekirjoituksen välityksellä.
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry on tehnyt vaikuttamistyötä omalla alueellaan pistekirjoituksen puolesta. Viimeisin osoitus tästä oli se, että saimme esityksestämme Rosso-ravintolaketjun kaikkiin ravintoloihin hienot ruoka- ja viinilistat pisteillä. Tätä ennen vain joissakin yksittäisissä ravintoloissa on ollut mahdollista lukea listoja pisteillä.
Yhdistys on myös vaikuttanut Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmaan niin, että näkövammaisille tehdään esimerkiksi luontopoluille tiedot opaskartoista pisteillä. Saatavilla on monenlaisia pistekirjoituksella painettuja aikataulukirjoja sekä kohokarttoja.
Yhdistys on jo vuosikausia järjestänyt vastavammautuneille pistekirjoituskursseja, jotka samalla ovat tärkeää vertaistoimintaa. Aakkosista tämäkin opettelu alkaa. Ensiksi tunnustellaan erilaisia pisteitä. Pikkuhiljaa sormenpäät alkavat hahmottaa näistä 'näppylärykelmistä' kirjaimia.Pistekirjoituksen ohjaaja antaa opiskelijoille kotitehtäviä, joiden kautta opiskelu saa käytännön sovellutuksia ja arkeen liittyvät pistemerkintä- ja lukutaidot kiinnostaviksi.
Erikoisuutena järjestämiemme toimintojen joukossa mainittakoon - ranskalaisen pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen kunniaksi - ranskan kielen opetus. Opintoryhmiä on kaksi, ja noin puolet opiskelijoista opiskelee käyttäen pistekirjoituksella olevia oppikirjoja. Opettajan kaikki tunnilla käyttämä materiaali on pisteillä. Edistyneempi ryhmä opiskelee jo viidettä vuotta. Tällainen vaatii jo sujuvaa pistekirjoituksen lukutaitoa, ja suomalaisen pistekirjoitusmerkistön lisäksi on opeteltava 15 uutta ranskan kieleen kuuluvaa merkkiä.
Yhdistyksemme toimistossa pistekirjoitus on jokapäiväistä, normaalia tulostamista. Siinä missä tehdään mustavalkoinen kopio, saadaan pistetulostimella nopeasti tarvittavat tekstit. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset asiakirjat ja kokousten esityslistat. Tuotamme itse pisteversioina niitä tarvitseville sellaiset tiedotteet ja kutsut, jotka lähetetään koko yli 2000 henkilön jäsenkunnallemme.
Â
V I P-Braille -paita viestittää pistekirjoituksen asiasta!
Yhdistys on tuottanut pistekirjoituksen 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi varainhankintatarkoituksessa Louis Braille -T-paidan. Sen näkyvin elementti on pistemerkein kirjoitettu V I P, joka tavanomaisen merkityksensä 'Very Important Person' ohella voidaan tulkita merkitsevän myös 'Visually Impaired Person' (= näkövammainen henkilö). Näitä molempia oli Louis Braille, jonka signeerauksenomainen nimikirjoitus ranskalaisella käsialalla on heti 'pistekirjoituspallojen' alla. V I P -henkilö on tietenkin kannaltamme myös paidan kantaja. Alinna on yhdistyksemme logo ja sen yläpuolella teksti 'PISTEITÄ NÄKEMISELLE', joka merkitykseltään moniulotteisena liittyy Brailleen ja työhömme näkövammaiskentässä.
Samalla painatuksella on myös saatavissa puuvillakasseja.
Yleistä pistekirjoituksesta
Lapsille pistekirjoituksen opettelu alkaa peruskoulussa, siinä missä näkeville alkaa mustavalkoisten aakkosten harjoittelu. Työssäkäyvät tai opiskelijat voivat saada erillisen tietokoneeseen liitettävän pistenäytön, jolloin sokea voi sen avulla lukea saman, mitä ruudulla on selattavissa. Pistenäyttö on ehkä hieman harhaanjohtava sana sikäli, että näytöllä on tutkittavissa kerrallaan se rivi, jolla kohdistin sijaitsee, ei suinkaan koko ruutu.
Saatavilla on pistekirjoituskone, jolla näkövammainen voi kirjoittaa kirjeitä tai tehdä muistiinpanoja. Mitään kynää ei pistekirjoitukseen ole, mutta käsin voi kirjoittaa käyttäen nk. taulua ja naskalia, jolloin kirjoittaminen tehdään paperin selkäpuolelle oikealta vasemmalle.
Pistekirjoituksen keksijä, ranskalainen Louis Braille (s. 4. 1.1809), kehitti kohomerkintään perustuvan kuudesta pisteestä muodostuvan kirjoitus- ja numeromerkistön sokeille. Siksi tämä kirjoitusmuoto sai kansainvälisesti nimen braille-kirjoitus.
Louis Braille oli sokea ja opiskeli Pariisin sokeainkoulussa, jossa hän myöhemmin toimi opettajana.
Pistekirjoituksella voi myös opiskella eri kieliä. Maailman valtakielistä on olemassa - ja myös ahkerassa käytössä - ns. lyhennekirjoitusversiot.
Tänä päivänä maassamme ilmestyy erilaisia lehtiä pisteillä, kuten Näkövammaisten Airut, Kirkkoposti ja kulttuurilehti Pisteposti. Näkövammaisten kirjasto Celia tuottaa kirjoja pisteillä, niin kaunokirjallisuutta kuin oppimateriaalia. Nykyinen digitaalinen tekniikka helpottaa pisteiden tuottamista nopeasti.
Â
Lisätietoja antavat:
Timo Lehtonen, puheenjohtaja
puh. 040 520 31 77
Eija-Liisa Markkula
puh. 050 531 75 39
