Kannanotot

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

12.4.2012: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen

1.3.2011: Opaskoiran paikka uimahalleissa ja liikuntatiloissa

4.10.2010: Terveysasemien jonotusnumeroautomaattien saaminen puhetoiminnoille

10.5.2010: Näkövammaisten huomioiminen Kulosaaren metroaseman uudistamisessa

2.2.2010: Näkövammaisen ja opaskoiran paikka busseissa

12.5.2009: A-mainostelineiden kieltäminen Helsingin ykkösvyöhykkeellä

3.3.2009: Pysäkkikuulutukset busseissa ja ratikoissa eivät häiritse (Näkövammaisten Keskusliiton sivuille)

24.10.2008: Lausunto Marjaniementien katusuuunnitelmasta

10.10.2008: Suojaamaton ulkotuli voi olla vaara näkövammaiselle

14.11.2007: Kirje Helsingin kaupunginvaltuutetuille esteettömästä kaupungista

15.10.2006: A-standien ja muiden mainostelineiden sijoittelu jalkakäytäville kiellettävä

 

 

Kannanotto 12.4.2012: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

 

Helsingin kaupunki
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN) esittää, että vammaisten sosiaalityötä ei pidä virastoja yhdistettäessä sijoittaa vanhus-, sairaala-, kuntoutus- ja hoivatyön yhteyteen, vaan sen tulee olla aikuisten ja perheiden sosiaalipalveluiden yhteydessä.

Vammaisten ihmisten ja heitä edustavien järjestöjen sivuuttaminen valmistelutyössä on syvästi vastoin sekä Helsingin kaupungin vammaispoliittisen selvityksen (vuodelta 2010) ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010-2015 esiin tuomia periaatteita, joihin myös Helsingin kaupungin vammaispolitiikan tulee nojata. Koska valmisteluprosessissa ei ole otettu huomioon edellä mainitun selvityksen ja ohjelman periaatteita, niin on itse esityskin sellainen, jota HUN ei voi kannattaa.

Vammaispolitiikassa on kyse kaikkien kuntalaisten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta elää, osallistua ja toimia yhdessä. Tarkoituksenmukainen vammaispolitiikka turvaa myös vammaiselle kaupunkilaiselle mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti lähiyhteisönsä toimintaan, koulutukseen, työelämään, vapaa-aikaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan yhdessä saman ikäisten muiden "vammattomien" ihmisten kanssa. Samoin vammaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa sekä määritellä, keiden kanssa haluaa asua tai toimia. Helsingin kaupunki aikoo nyt tuottaa vammaispalvelut ja tukitoimet osastolla, jossa henkilöstö on sitoutunut pääosin hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen lähinnä vanhustenhuollon periaattein. Hallintotyöryhmä on ehdotuksessaan katsonut vammaisten palveluiden kuuluvan vanhustyön yhteyteen, joten se ehdottaa palveluiden kuuluvan kokonaisuudessaan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastolle. Näkemyksenä on asiakasprosessien kokonaisvaltainen sujuvuus.

Mikäli kaupunki aikoo todella siirtää vammaisten palvelut suunnitelmassa mainittujen toimintojen alle, niin tulemme yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa kysymään julkisesti, miksi vammaiset aiotaan yhdistää vanhuksiin ja hoivatyöhön. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten henkilöiden pitää saada tarvitsemansa palvelut ensisijassa sieltä, mistä muutkin samanikäiset kuntalaiset ne hankkivat. Vammaisten palveluja ei saa eristää yleisesti kaupunkilaisten käytössä olevista palveluista, koska vammaisten erityispalvelutkin tulisi ensisijaisesti integroida osaksi yleistä palvelutuotantoa.

Kaupungin tulee toteuttaa niin Vampon kuin Helsingin kaupungin vammaispoliittisen selvityksen periaatteita palveluita järjestäessään. Painotamme, että vammaispalvelut uudessa järjestelyssä virastoja yhdistettäessä tulee säilyttää aikuisten ja perheiden sosiaalipalveluiden yhteydessä.

Helsingissä 12 pnä huhtikuuta 2012

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Hallitus

Timo Lehtonen, puheenjohtaja
Minna Anttonen, toiminnanjohtaja

 

 

Kansalaisaloite 1.3.2011: Opaskoiran paikka uimahalleissa ja liikuntatiloissa

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Opaskoirayhdistys ry

 

Helsingin kaupunginhallitus


Kansalaisaloite
Asia: Opaskoiran paikka uimahalleissa ja liikuntatiloissa

Kunnioittavasti Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry ja Opaskoirayhdistys ry kääntyvät Helsingin kaupunginhallituksen puoleen ja esittävät, että kaupunginhallitus antaisi liikuntavirastolle ja kaupungin hallinnoimille urheilutaloille, joissa on uimahallitilat, ohjeet opaskoirien sisäänpääsystä ja tilasta, johon koiran voi sijoittaa uimisen ajaksi turvallisesti ja koiran hyvinvoinnin huomioon ottaen.

Tietoomme on tullut, että opaskoira on haltijansa uimisen ajaksi sijoitettu väestönsuojaan. Koira on viety tuollaisiin kellarikerroksen tiloihin, joissa valot sammuvat automaattisesti, kun sieltä poistuu, jolloin koira joutuu odottamaan haltijaansa pimeässä. Väestönsuoja on lisäksi kylmä ja kaikuva tila. Joissain kaupungin hallinnoimissa uimahalleissa on opaskoira pyydetty viemään kokonaan pois hallin tiloista tai ilmoitettu, ettei koiraa saa tuoda halliin lainkaan.

Jos opaskoirankäyttäjä pystyy tulemaan itsenäisesti uimahalliin tai liikuntatapahtumaan koiran avulla, hänen tulisi voida jättää opaskoira turvalliseen, lämpimään ja valoisaan paikkaan uimahallissa. Turvaamalla opaskoirankäyttäjälle pääsy uimahalliin turvallisesti, annetaan hänelle mahdollisuus osallistua liikunnallisiin harrastuksiin ja käyttää julkisia palveluja tasavertaisesti muiden kanssa.

Uskomme, että opaskoirien ns. parkki pystytään järjestämään pienilläkin järjestelyillä eikä koiraa tarvitse sijoittaa kellaritiloihin, väestönsuojiin tms. Samoin hyvä tiedottaminen hallien työntekijöille opaskoirasta ja sen tärkeydestä takaisi sen, että kaikki avustaja- ja opaskoirat saisivat turvallisen paikan uimahalleissa.

Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2011

Timo Lehtonen, puheenjohtaja, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

Markku Vuorinen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys ry

 

 

4.10.2010: Esitys terveysasemien jonotusnumeroautomaattien saamiseksi puhetoiminnoille

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

 

Helsingin kaupunki
Terveysvirasto

 

Kunnioittavasti Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry esittää Terveysvirastolle, että terveysasemilla käytettävät jonotusnumerolaitteet vaihdetaan sellaisiksi, joissa on näkövammaisia varten puhetoiminto.

Nykyaikaisiin digitaalisiin näyttöihin saa puhetoiminnon, jonka avulla näkövammainen pystyy kuulemaan vuoronumeron.

Uudenaikainen tekniikka mahdollistaa tiedon tuottamisen sekä digitaaliselle näytölle että synteettisenä puheena. Jonotusnumeron kuuluminen puheena antaisi näkövammaisille ja ikääntyneille helpotusta elämään ja mahdollisuuden selviytyä itsenäisesti myös terveysasemilla. Helsingin kaupunki on tehnyt esteettömyyskartoituksen, jonka perusteella terveysvirastolle on tehty ohjeet terveysasemien esteettömyydestä.

Helsingin kaupungissa on arvioitu asuvan noin 8.800 näkövammaista, joiden näkökyky on selvästi alentunut. Heidän selviytymisensä mm. terveysasemilla jonotusnumeroiden kanssa on vaikeaa. Asiakaspalvelussa tätä vaikeutta ei aina osata ottaa huomioon riittävästi.

Ehdotamme, että terveysvirasto selvittää jonotusnumerolaitteiden muuttamisen puhetoiminnoille mahdollisimman pian.

 

Helsinki 4.10.2010

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

 

 

Esitys 10.5.2010: Näkövammaisten huomioiminen Kulosaaren metroaseman uudistamisessa

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

 

HKL-Metroliikenne

 

Näkövammaisten huomioiminen Kulosaaren metroaseman uudistamisessa

Käännymme kunnioittavasti HKL-Metroliikenteen puoleen ja muistutamme, että näkövammaisten matkustajien tarpeet huomioidaan kesäkuussa 2010 alkavassa Kulosaaren metroaseman korjaussuunnitelmassa ja aseman uudistamisessa.

Helsingin kaupunki on aiemmin tehnyt Helsinki kaikille -projektissa suunnitelmat ja kartoitukset metroasemien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Kaupungin hallintokunnat ovat myös mukana toteuttamassa kaupungin esteettömyyttä.

Yhdistyksemme ehdottaa, että metroaseman suunnittelija ja uudistustöiden valvojat huomioisivat seuraavia asioita näkövammaisten osalta:

  • Lippuhallin ja laiturien riittävä valaistus
  • Lattiassa ohjausraidat väri- ja tuntokontrastein sisääntulosta portaille ja hisseille
  • Ääniopasteet sisäänkäyntien ulko-oville
  • Hissien ääniopasteet
  • Kontrastiraidat portaiden reunoissa
  • Laiturin reunamerkintä kohonastoituksella
  • Näyttötaulu myös silmän korkeudella laiturilla ja lippuhallissa
  • Automaattikuulutus itään päin menevien junien osalta, meneekö juna Vuosaareen vai Mellunmäkeen

Näillä edellä mainituilla korjauksilla parannetaan näkövammaisten itsenäistä liikkumista julkisessa liikenteessä.

Annamme mielellämme apua ja tietoa näkövammaisia koskevissa esteettömyys- ja saavutettavuusasioissa. Lisätiedot: pj. Timo Lehtonen, p. 040 520 3177.

Helsingissä 10. toukokuuta 2010

Esteettömyysterveisin


Timo Lehtonen, puheenjohtaja

Pasi Paksuniemi, toiminnanjohtaja

HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY

 

 

Esitys 2.2.2010: Näkövammaisen ja opaskoiran paikka busseissa

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry ry
Opaskoirayhdistys ry

 

Helsingin seudun Liikenne HSL
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi


Näkövammaisen ja opaskoiran paikka bussissa

Tuomme HSL:n tiedoksi huolemme näkövammaisen ja opaskoiran paikan katoamisesta julkisista liikennevälineistä ja toivomme HSL:ltä toimenpiteitä.

Olemme huomanneet, että monesta bussista on näkövammaiselle ja opaskoiralle tarkoitettu paikka poistettu tai tila on tehty niin ahtaaksi, ettei siihen mahdu koiran kanssa istumaan. Aiemmin tällainen paikka oli useimmissa busseissa merkitty heti kuljettajan takana olevan istuimen kohdalle.

Liikenteessä on nykyisin useiden liikennöitsijöiden busseja, ja kalusto on tästä johtuen hyvin erilaista. Näkövammaisen paikkaa ei ole myöskään merkitty kaikissa autoissa.

Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymällä on nykyisin vastuu Helsingin
seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta.

Esitämme siksi HSL:lle kunnioittavasti, että HSL varmistaisi, että kaikissa autoissa liikennöitsijästä ja kalustosta riippumatta olisi näkövammaiselle ja opaskoiralle varattu paikka. Tämä paikka tulisi olla kuljettajan takana tai ainakin lähellä kuljettajaa. Paikan kohdalla tulisi myös olla merkintä asiasta ja teksti "Anna tämä paikka näkövammaiselle ja opaskoiralle."

Kyseisen istumapaikan tulisi olla riittävän väljä, jotta myös opaskoira mahtuu viereen joko istumaan tai makaamaan. Näin opaskoira ei joudu keskikäytävälle matkustajien tielle.

Nämä seikat tulisi huomioida varsinkin silloin, kun pyydetään tarjouksia tai kilpailutetaan bussien valmistajia tai kun kalustoa muuten uusitaan.

Miksi näkövammaisen ja opaskoiran paikka on tärkeä?

Kuljettajan lähellä oleva istuin on näkövammaiselle helppo löytää. Kun näkövammainen matkustaja nousee autoon, hän voi ilmoittaa kuljettajalle, millä pysäkillä hän on jäämässä pois, ja kuljettaja voi myös kertoa oikean pysäkin ajoissa. Näin yhteydenpito on molemmin puolin helppoa.

Lisätietoja asiasta: pj. Timo Lehtonen, puh. 040 520 3177.

Yhteistyön merkeissä

Helsingissä 2. helmikuuta 2010


HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY

Timo Lehtonen, puheenjohtaja

 

OPASKOIRAYHDISTYS RY

Markku Vuorinen, puheenjohtaja

 

 

Esitys 12.5.2009: A-mainostelineiden kieltäminen Helsingin ykkösvyöhykkeellä

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

 

Helsingin kaupunginhallitukselle

 

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry esittää, että Helsingin kaupunki kieltäisi A-mainostelineiden käytön jalkakäytävillä ja muilla jalankulkuväylillä kaupungin ykkösvyöhykkeen alueella.

Nykyinen mainostelineiden viidakko kaduilla vaikeuttaa näkövammaisten turvallista liikkumista. Mainostelineet voivat olla jopa vaarallisia, jos näkövammainen kävelee telineen kylttien väliseen osaan. Siinä valkoinen keppi ei ehdi osua mihinkään varoittavaan osaan, ennen kuin mainostelineen yläosa osuu ylävartaloon, ja seurauksena voi olla kaatuminen.

Helsingin kaupunki on sitoutunut Helsinki kaikille -projektinsa kautta tekemään kaupungista esteettömän, saavutettavan ja turvallisen kaupunkiympäristön. Näkövammaisten lisäksi telineviidakoista on haittaa mm. rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville sekä lastenvaunujen kanssa liikkuville.

Useimmat Euroopan pääkaupungit ja monet kulttuurikaupungit ovat kieltäneet mainostelineet, koska ne rumentavat arvokasta kaupunkikuvaa.

Mainostelineiden kieltäminen ykkösvyöhykkeellä olisi toimenpiteenä selkeä osoitus kaupungin halusta lisätä esteettömyyttä. Kaupungin tulisi samalla huolehtia siitä, että kiellon noudattamista valvottaisiin riittävän tehokkaasti.

Helsingissä 12. pnä toukokuuta 2009

Kunnioittavasti

Timo Lehtonen       Risto Burman

puheenjohtaja         toiminnanjohtaja

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

Â