Säännöt

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n säännöt

(HUN ry:n säännöt doc-muodossa )

Syyskokous 29.11.2008/ hallitus 23.6.2009
Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin 15.7.2009

 

1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. Nimestä voidaan käyttää epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä HUN.

Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

 

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tehtävänä on Näkövammaisten Keskusliitto ry:n jäsenyhdistyksenä toimia toimintaalueensa näkövammaisten etu-, asiantuntija-, palvelu- ja yhteistoimintajärjestönä.

Yhdistyksen tarkoituksena on vähentää näkövammaisuudesta johtuvia haittoja kokea tasavertaista yhteisöllisyyttä, ja edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja sisältörikasta elämää.

Toiminnassaan yhdistys ottaa ensisijaisesti huomioon sokeat, vaikeasti heikkonäköiset ja kuurosokeat.

 

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

1) edistää ja valvoa toiminta alueensa näkövammaisten oikeuksien ja tasa-arvon toteutumista tekemällä esityksiä ja aloitteita, antamalla lausuntoja ja suosituksia sekä vaikuttamalla muilla vastaavilla tarkoitukseen sopivilla keinoiilla päättäjiin, viranomaisiin ja kansalaismielipiteeseen.

2) harjoittaa näkövammaisuuteen liittyvää tiedotustoimintaa

3) edistää näkövammaisten tiedonsaantia harjoittamalla julkaisu- ja äänilehtitoimintaa sekä osallistumalla toiminta-alueensa yleisten tiedonvälityspalvelujen kehittämiseen näkövammaisille soveltuviksi

4) edistää näkövammaisten työllistymistä, hyvinvointia ja omaehtoista elämää ylläpitämällä työkeskusta, näkövammaisten valmistamien tuotteiden myymälää, näkövammaisia varten lomakotia, ja heille suunnattua avustajapalvelua, sekä myöntämällä avustuksia kuntouttavan lomatoimintaan.

5) harjoittaa liikunta-, kuluttajaneuvonta-, opinto-, kulttuuri- ja nuorisotoimintaa ja pyrkii parantamaan näkövammaisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia järjestämällä koulutustilaisuuksia, kursseja, leirejä, kilpailuja ja muita vastaavia tilaisuuksia.

 

4 § Taloudellinen toiminta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja rahankeräyksillä ja arpajaisilla asianmukaisen luvan saatuaan, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinoa tai ansiotoimintaa tai sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

 

5 § Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä, kunniajäseniä, kunniapuheenjohtajia tai yhteisöjäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voi liittyä jokainen sen toiminta-alueella asuva näkövammainen, joka on sokea tai siinä määrin heikkonäköinen, että hänelle on jokapäiväisissä toiminnoissa kyseisestä vammasta olennaista haittaa joka on lääkärinlausunnossa määritetty vähintään viideksikymmeneksi prosentiksi (50 %).

Varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän on haettava jäsenyyttä kirjallisesti hallitukselta ja näkövammasta on tällöin esitettävä luotettava selvitys. Varsinainen jäsen ei saa olla toisen Näkövammaisten Keskusliittoon kuuluvan alueyhdistyksen jäsen.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut yhdistyksen hyväksi. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea yhdistystä.

Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakunnissa toimiva rekisteröity näkövammaisten paikallisyhdistys, jonka toiminta alueella on yksi tai useampia kuntia, ja jonka paikallinen toiminta täydentää yhdistyksen alueellista toimintaa näiden sääntöjen puitteissa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

6 § Jäsenmaksut

Varsinaiset jäsenet maksavat liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun, kannatusjäsenet vuosittaisen kannatusjäsenmaksun.

Edellisessä kohdassa mainittujen maksujen suuruuden vahvistaa yhdistyksen syyskokous aina seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Kunniajäsenellä,kunniapuheenjohtajalla ja yhteisöjäsenellä ei ole jäsenmaksua. Saavutetut jäsenmaksuvapaudet säilyvät.

 

7 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä
yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, jos jäsen:

1) on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamisen

2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai

3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi
milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Eronnut tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin maksamiaan jäsenmaksuja.

 

8 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat yhdistyksen varsinainen kokous ja ylimääräinen kokous.

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa hallituksen lähemmin määräämänä aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on jokaisella erääntyneen jäsenmaksunsa maksaneella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä.

Kannatus- ja kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Jos kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi kutsutaan varsinainen jäsen, hänen äänioikeutensa säilyy.

Yhteisöjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi umpilippuäänestystä. Henkilövaali on toimitettava umpilipuin.
Yhdistyksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö), ellei näistä säännöistä muuta johdu. Henkilövaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö); jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, henkilövaaleissa ja umpilippuäänestyksessä ratkaisee kuitenkin arpa.
Saadakseen jonkin asian kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi jäsenen on jätettävä asiansa kirjallisesti hallitukselle, jonka on liitettävä siihen oma lausuntonsa, ja sen jälkeen tuotava asia kevät- tai syyskokoukselle. Kevätkokoukseen tarkoitettu asia on toimitettava hallitukselle ennen tammikuun loppua ja syyskokoukseen tarkoitettu asia ennen syyskuun loppua.

 

9 § Kokouskutsu

Yhdistyksen kokoukset on kutsuttava koolle kirjallisesti, äänitteellä tai sähköpostitse henkilökohtaisella kutsulla jäsenille vähintään 7 päivää ennen kokousta kokouspäivää mukaan lukematta.

 

10 § Kevät- ja syyskokouksen tehtävät

Kevätkokouksen tehtävänä on:

1) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta

2) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta

3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä

4) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista sekä hallituksen kokouksen käsiteltäväksi tuomista ja jäsenten sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittämistä asioista, ottaen huomioon yhdistyslain 24 § säännökset.

Syyskokouksen tehtävänä on:
1) käsitellä hallituksen katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja tileihin syyskuun loppuun saakka

2) päättää varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun sekä kannatusjäsenmaksun suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi

3) päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot

4) päättää yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle

5) valita hallituksen puheenjohtaja, joka toimii samalla yhdistyksen puheenjohtajana, seuraavaksi kalenterivuodeksi

6) valita kolme varsinaista jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle seuraaviksi kahdeksi kalenterivuodeksi

7) valita hallitukseen kaksi varajäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi

8) valita kaksi tilintarkastajaa sekä heille varahenkilöt tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö seuraavaksi kalenterivuodeksi tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa sekä

9) valita tarvittaessa yhdistyksen liittokokousedustajat sekä liittovaltuuston varsinainen jäsen ja varajäsen

10) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista sekä hallituksen kokouksen käsiteltäväksi tuomista ja jäsenten sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittämistä asioista ottaen huomioon yhdistyslain 24 § säännökset.

 

11 § Edustajien valitseminen Näkövammaisten Keskusliitto ry:n
luottamuselimiin

Liittokokousedustajat

Yhdistyksen liittokokousedustajat Näkövammaisten Keskusliitto ry:n liittokokouksiin valitaan aina varsinaista liittokokousta lähinnä edeltävässä syyskokouksessa. Liittokokousedustajien toimikausi käsittää seuraavan varsinaisen liittokokouksen ja mahdolliset ylimääräiset liittokokoukset ennen vaalia seuraavaa toista varsinaista liittokokousta. Liittokokousedustajaksi voidaan valita ainoastaan yhdistyksen varsinainen jäsen tai toimihenkilö.

Liittokokousedustajat on ilmoitettava liiton hallitukselle viimeistään 21 päivää ennen liittokokousta. Ilmoituksen puuttuminen merkitsee, että ilmoittamatta jäänyt ei voi toimia liittokokousedustajana.

Liittovaltuuston varsinainen jäsen ja henkilökohtainen varajäsen

Yhdistyksen liittovaltuutettu ja tämän henkilökohtainen varajäsen Näkövammaisten Keskusliitto ry:n liittovaltuustoon valitaan sääntömääräistä liittokokousta edeltävässä syyskokouksessa.

Jos liittovaltuutettu toimikautensa aikana on pysyvästi estynyt toimimasta liittovaltuuston jäsenenä tai eroaa yhdistyksestä, on yhdistyksellä oikeus valita kokouksessaan uusi liittovaltuutettu. Sama koskee henkilökohtaista varajäsentä.

Liittovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi voidaan valita ainoastaan yhdistyksen varsinainen jäsen.

Ilmoitus valinnoista on tehtävä liiton hallitukselle kirjallisesti sääntömääräistä liittokokousta edeltävän huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä.

 

12 § Yhdistyksen hallitus

Yhdistystä edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallitus valitaan syyskokouksessa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä.

Puheenjohtajan ja varajäsenten toimikausi on kalenterivuosi, muiden varsinaisten jäsenten kaksi vuotta.

Hallituksesta eroaa vuosittain kolme varsinaista jäsentä, ensimmäisen kerran arvalla ja sen jälkeen vuorotellen.

Hallitus valitsee varsinaisten jäsentensä keskuudesta kalenterivuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai vähintään kolmen hallituksen varsinaisen jäsenen sitä kirjallisesti nimeltä mainittua asiaa varten pyytäessä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

Varajäsenet ovat paikalla hallituksen kokouksissa, joissa heillä on puheoikeus. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt hänen tilalleen pyydetään varajäsen tämän varajäseneksi oikeuttaman äänimääräsijan mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on:

1) edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset

2) päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja
kiinnittämisestä

3) pitää jäsenluetteloa

4) valita tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät, jotka toimivat hallituksen valvonnassa ja vastuulla

5) hoitaa yhdistyksen taloutta ja toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaan

6) päättää tilit kalenterivuosittain ja valmistaa kertomus edellisen vuoden toiminnasta

7) valmistella kaikki yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat

8) toimittaa kahden kuukauden kuluessa yhdistyksen kevätkokouksesta Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle jäljennökset toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta sekä vastaavasti kahden kuukauden kuluessa syyskokouksesta jäljennökset toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta

9) ilmoittaa vuosittain lokakuun 15. päivään mennessä Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle näkövammaisten jäsentensä lukumäärä kyseisen vuoden syyskuun lopussa

10) ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja muut tarpeellisiksi katsomansa toimihenkilöt sekä päättää näitä koskevista työsuhdeasioista

11) muutenkin huolehtia ja vastata yhdistyksen asioiden hoitamisesta lain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.

 

13 § Toiminta- ja tilikausi, tilintarkastus

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös, toimintakertomus sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiakirjat on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.

Tilintarkastajien on annettava hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

 

14 § Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kukin yksin, sekä yhdistyksen hallituksen tähän tehtävään määräämät toimihenkilöt aina kaksi yhdessä.

 

15 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, kun asiasta on kokouskutsussa erikseen mainittu ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Yhdistyksen on pyydettävä sääntöjensä muutosesityksistä ennen lopullisen päätöksen tekemistä Näkövammaisten Keskusliitto ry:n hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.

 

16 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä vain syyskokouksessa ja se on lisäksi vahvistettava lähinnä seuraavassa kevätkokouksessa tai sitä ennen pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa, jota ei kuitenkaan saa pitää aikaisemmin kuin kahden (2) kuukauden kuluttua purkamispäätöksen tehneestä syyskokouksesta. Purkamispäätöksen katsotaan syntyneen ainoastaan siinä tapauksessa, että asiaa kummassakin kokouksessa kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos yhdistys purkautuu, sen jäljellä olevat varat luovutetaan Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 § mukaiseen tarkoitukseen.

 

17 § Muut määräykset

Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja muita yhdistyksen toimintaa koskevia säännöksiä.