Glau­koo­man varhainen diag­no­soin­ti tärkeää elä­män­laa­dun kannalta

Glaukooman varhainen diagnosointi sekä tehokas hoito ja seuranta tukevat elämänlaatua.

Tuore suomalainen tutkimus "Improving health-related quality of life in glaucoma during 11 years and its association with vision loss and treatment of the disease" on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa kansainvälisessä Acta Ophthalmologica -julkaisusarjassa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää glaukooman esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta Suomessa sekä taudin ja sen hoidon vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Glaukooma

Glaukooma on voimakkaasti iän mukaan yleistyvä kansansairaus, ja sen esiintyvyys yli 75-vuotiaiden ikäluokassa on noin 10 % sekä miehillä että naisilla. Yleisimmät glaukoomatyypit ovat primaarinen avokulmaglaukooma (30 %), eksfoliatiivinen glaukooma (16 %) ja matalapaineglaukooma (4 %).

Glaukooman hoitomuotoja ovat lääkehoito, laserhoito ja leikkaus. Aineistossa glaukooman ylivoimaisesti yleisin hoito on lääkehoito. Leikkaushoitoa glaukoomaan on saanut kaikkiaan 7 % potilaista vuonna 2000 ja 11 % vuonna 2011.

Elämänlaatu

Glaukooman liittyvän elämänlaadun osalta tulokset vahvistavat samojen tutkijoiden aiemman tutkimuksen tuloksia siitä, että silmäsairaudesta, tässä tapauksessa glaukoomasta, aiheutuva näön heikentyminen on merkittävämpi elämänlaatua heikentävä tekijä kuin tietoisuus ja huoli diagnoosista. Tulokset myös osoittavat, että glaukooman hoitomenetelmillä (lääkitys ja leikkaus) ei ole haitallista vaikutusta potilaan elämänlaatuun ja mielenterveyteen. Lisäksi 11 vuoden seuranta-aikana ilmaantuneilla uusilla glaukoomadiagnooseilla ei ollut merkittävää vaikutusta kyseisiin tekijöihin.

Tutkijoiden johtopäätös on, että glaukooman aiheuttama näön heikentyminen vaikuttaa elämänlaatuun ja mielenterveyteen merkittävämmin kuin tietoisuus sairaudesta ja sen hoito. Lisäksi diagnoosin haitallinen vaikutus elämänlaatuun on vähentynyt tutkimuksen 11 vuoden seuranta-aikana. Tulokset painottavat näin glaukooman tietoisuuden, varhaisen diagnoosin sekä tehokkaan hoidon ja seurannan merkitystä.

Tutkimus

Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston, näkövammarekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Aineisto perustuu valtakunnallisten Terveys 2000 ja 2011 -terveystutkimusten tuloksiin. Lisäksi aineistoon liitettiin tiedot Kelan rekisterien glaukoomalääkityksistä ja erityiskorvauksista sekä Hoitoilmoitusrekisterin perus- ja avohoidon diagnooseista ja hoitotoimenpiteistä, jolloin saatiin tarkemmat arviot Suomen glaukoomapotilaiden ja hoidettavien tapausten määristä.

Työ on siinä suhteessa ainutlaatuinen, että käytettävissä oli kaksi hyvin kattavaa väestöaineistoa, joihin oli lisäksi liitetty luotettavaa rekisteridataa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.

Lisätietoja

Petri Purola, FM
väitöskirjatutkija
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö
Tampereen yliopisto
näkövammarekisteri
Petri.Purola@tuni.fi

Hannu Uusitalo
silmätautiopin professori, ylilääkäri
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö
Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
näkövammarekisteri
Hannu.Uusitalo@tuni.fi
p. 040 1901 214


Sivu päivitetty