Helsingin kau­pun­gil­ta vaaditaan toimia jär­jes­tö­jen ra­hoi­tus­leik­kaus­ten vai­ku­tuk­sis­ta

Neljä Helsingin vaikuttamistoimielintä vaatii kaupunkia selvittämään järjestöavustusten rahoitusleikkausten vaikutukset ja turvaamaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarvitsemat palvelut.

Kannanotto on päivätty 15.10.2026 ja osoitettu suoraan Helsingin kaupunginhallitukselle ja pormestarille. Allekirjoittajina ovat järjestöneuvottelukunnan, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston puheenjohtajat.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia on tarkoitus myöntää vuonna 2027 noin 190 miljoonaa euroa eli noin kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2026. Hallituskauden aikana avustusten arvioidaan vähenevän noin puoleen vuoden 2024 tasosta. 

Järjestöjen lopulliset vuoden 2027 STEA-rahoituspäätökset ovat vielä kesken.

Avun tarve ei katoa

Kannanotossa varoitetaan, että rahoitusleikkaukset voivat johtaa järjestöjen palvelujen supistumiseen ja päättymiseen. Järjestöt ovat jo joutuneet vähentämään henkilöstöään ja varautumaan toimintansa karsimiseen.

Järjestöt tarjoavat monipuolista tukea ja neuvontaa sekä kohtaamisia vertaisten kanssa. Ne tavoittavat ihmisiä, joiden on vaikea päästä muiden palvelujen piiriin. Jos tuki vähenee, avun tarve ei katoa, vaan voi siirtyä kaupungin palveluihin ja lisätä niiden kuormitusta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset tarjoaa matalan kynnyksen digitukea- Ulkoinen linkki alueen näkövammaisille. Mikään muu taho ei tarjoa vastaavaa tukea.

Digitaidot ovat nyky-yhteiskunnassa välttämättömiä itsenäisen elämän, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Yhä useammat arjen asiat hoidetaan digitaalisesti. Jos digitaidot tai mahdollisuus käyttää digipalveluja puuttuvat, ihminen voi jäädä helposti palvelujen, tiedon ja yhteiskunnallisen osallistumisen ulkopuolelle.

Henkilöstövähennykset heikentävät myös vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä ja uhkaavat viedä järjestöiltä vuosien aikana kertynyttä osaamista ja yhteistyöverkostoja.

Kaupungilta vaaditaan vaikutusten arviointia

Vaikuttamistoimielimet vaativat Helsinkiä selvittämään, mitkä järjestöpalvelut ovat vaarassa supistua tai päättyä ja miten leikkaukset vaikuttavat eri väestöryhmien hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.

Kaupungin tulisi tunnistaa palvelut, joille ei ole vastinetta kaupungin omassa toiminnassa, ja selvittää, miten välttämättömiä palveluja voidaan turvata avustuksilla, yhteistyöllä tai kaupungin omalla toiminnalla.

Kannanotossa korostetaan myös järjestöjen merkitystä asukkaiden äänen välittäjinä. Järjestöt tuovat kaupungin päätöksentekoon tietoa ihmisten arjesta ja eri väestöryhmien tarpeista. Niiden resurssien väheneminen voi heikentää erityisesti niiden ihmisten mahdollisuuksia saada tilanteensa ja tarpeensa kuuluviin.

Järjestöjen toimintaedellytykset huomioitava

Vaikuttamistoimielimet muistuttavat, ettei Helsinki voi yksin korvata valtion rahoitusleikkauksia. Kaupunki voi kuitenkin ennakoida niiden seurauksia ja pyrkiä varmistamaan, etteivät asukkaat jää ilman tarvitsemaansa tukea.

Järjestöjen toimintaedellytykset tulisi ottaa huomioon kaupungin talousarviossa, avustuspäätöksissä ja palvelujen suunnittelussa. Kannanotossa esitetään lisäksi, että leikkausten vaikutuksia käsitellään seuraavassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HYTE-neuvotteluprosessissa.

Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingin järjestöneuvottelukunnan, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnan, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston puheenjohtajat. 

Lue kannanotto:
Järjestöjen palvelut on turvattava Helsingissä- Ulkoinen linkki.